Sunnuntai-iltapäivänä isoäitini taloon astumisessa on aivan erityistä taikaa. Auringonvalo tulvi aina olohuoneen ikkunoista ja loi täydellisiä kultaisia raitoja puulattialle. Talossa tuoksui aina vienosti sitruunaiselta puhdistusaineelta ja vastakeitetyltä kahvilta, ja kaihtimet olivat aina tahrattoman puhtaat. Lapsena kuvittelin, että seinien sisällä piileskeli pieni siivousryhmä. Vasta kun vartuin kiireiseksi aikuiseksi ja tuijotin epätoivoisena omia pölyisiä ja likaisia kaihtimiani, kysyin vihdoin häneltä hänen salaisuuttaan.
Hän nauroi, käveli keittiöön ja otti esiin salaattipihdit sekä vanhan sukan.
Jos haaveilet tahrattomasta ja valoisasta kodista mutta kauhistut ajatusta tuntikausien puuduttavasta työstä – jossa sormet kramppaavat jokaista sälettä pyyhkiessä – tämä
